lauantai 20. elokuuta 2016

Cirque de Saimaa

Postaus tulee nyt vähän jälkijunassa, mutta kokemuksethan ovat ennallaan.


Vierailimme Molskiksen kanssa talvella Imatralla asti, jotta pääsisimme laajentamaan vesipuistokokemuksia. Molskis oli kipeänä ja käväisi vain pikaisesti lähtöpäivänä kylpylässä. Pulipuli sen sijaan vietti kylpylässä peräti kaksi päivää. Mitä lie puuhastellut siellä, sillä kylpylä oli todella pieni. Yövyimme kylpylän yhteydessä olleessa Holiday Clubissa ja olimme ostaneet varauksen yhteydessä pääsyn vesipuistoon. Saimme siis käyttää vesipuistoa kahtena päivänä, ja hinta oli noin 20 euroa. Pulipuli kuitenkin joutui heti sisääntulon yhteydessä kauhistumaan, kun edellisille asiakkaille sanottiin puiston maksavan 15 euroa hengeltä, ja oleskeluaika olisi 2,5h. Lisäksi saunamaailma maksoi 7 euroa lisää!! En tiedä kuka tuollaisilla hinnoilla tulee tähän minikylpylään keskellä ei mitään.


No, Pulipuli kuitenkin pääsi tämän asian yli ja jatkoi matkaa kohti pukutiloja. Pukutilat olivat hämmentävät: naisille ja miehille oli säilytyslaatikot samassa tilassa. Vaatteiden vaihtoon oli erillisiä koppeja. Valitettavasti Pulipuli näki useammankin nakun harhailijan tiloissa, jotka (etenkin miehet) kauhistuivat Pulipulia. Voi että. No kun sitten uimapuku oli päällä vähemmällä tai enemmällä julkisella nakuilulla, siirryttiin suihkutilaan. Suihkut oli erikseen sentään miehille ja naisille ja suihkutilassa oli tavallinen sauna. Plussaa tulee saunan koosta! Oli iso.


Suihkuttelujen jälkeen Pulipuli siirtyi allas-alueelle. Alue koostui yhdestä isosta altaasta, joka jokimaisesti kiersi kehää. Tästä altaasta sitten haarautui esimerkiksi pikkualtaita, joissa oli poreita. Yksi poreallas oli alueen yläpuolella, mutta mitämitä! Vesi oli täsmälleen saman lämpöistä kuin allasalueen vesi. Allasalueen keskellä oli lava. Tämä lava oli kyllä ihan huippu. Tasatunnein alkoi soida jokin kappale, jonka mukaan lavasta alkoi nousemaan erilaisia vesisuihkuja (siis aika isoja!). Siellä sai olla kokoajan. Tämä tuntui olevan kaiken ikäisten suosikki. Musiikin ja veden lisäksi synkrossa oli myös valot. Valaistus oli koko allasalueella kokoajan melko sirkusmainen. Hieno!


Allasalueen lisäksi vesipuistossa oli kaksi liukumäkeä. Toinen oli rengasmäki ja toinen oli melko lujaa menevä Race-mäki. Mäessä sai laskea kolme laskijaa vierekkäin ja kisailla, kuka olisi ensimmäisenä alhaalla. Rengasliuku oli yllättävän pitkä verrattuna vesipuiston kokoon. Miinuksena rengasliu`ussa oli se, että renkaita oli liian vähän ja Pulipuli joutuin varastamaan pikkulasten renkaat  :(


Rengasmäkeen kiivetessä ikkunasta näkyi ulkoterassi, joka varmaankin kesäisin on auki. Plussaa siitä. Ja heti perään miinusta portaiden repsottavista matoista. Kohta joku kaatuu. HUOM! Pulipuli EI kaatunut.


Allasalue oli melkosen vikkelään nähty. Pulipuli yritti päästä saunamaailmaan ensin rannekkeella mutta joutui toteamaan, että lisähintaahan tässä pitää maksaa. Siis uskomatonta kiskontaa. Lisähinta voisi olla ookoo, jos pääsylipun hinta vesipuistoon olisi pienempi. Saunamaailma oli kuitenkin ihana. Saunoja oli todella monipuolisesti mm. mökkisauna, höyrysauna, kuuma sauna ja kristallisuolasauna. Saunaosastolla oli lisäksi pieni uima-allas, jossa paloi tuli! Siis tarkoituksella, koristeena uimareille. Lisäksi alueella oli baari, lepotuoleja ja erilaisia suihkuja. Pulipulin suosikki oli jokasuunnan suihku: Vettä tuli sivuilta että ylhäältä laajoista suuttimista. Tässä Pulipuli olisi voinut oleilla loputtomiin. Varoitus kuitenkin siveille saunojille: nakujen miesten näkemiseltä ei voi välttyä!


Saunamaailmassa Pulipuli viettikin noin 1,5h.


Kokonaisuudessaan Cirque de Saimaa oli ihan kiva, kunhan kävi saunamaailmassa. Vesilava toi jotain uutta kylpylävierailuun. Lapsille oli muuten oma saunaiglu, jossa näytettiin piirrettyjä. Pikkulapsille oli miniallas, jossa vesi oli lämpimämpää kuin pääaltaassa (en kyllä tiedä miksi...).


Tästä reissusta ei ole kuvia, sillä kuvien ottaminen oli kielletty. Alhaalla kuitenkin virallisia kuvia, jotka tietysti esittää paikan parhaalla mahdollisella tavalla.






http://cdn.360visualizer.com/files/d5ab1b94693669efe4ce5b051c2a4b05/580ce62b/thumbnails/1594-300.jpg

http://www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/kylpyla-ja-hoidot/


                                                        Tässä yleisilmettä allasosastolta




http://www.intermedius.ru/spa/saimaa-spa.jpg

http://www.intermedius.ru/finland-spa-saimaa.php


Vesilava. Jihuu. Liukastumisvaara!




http://www.lily.fi/sites/lily/files/user/23651/2015/05/saimaa-saunaworld-woman-hor1.jpg
http://www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/tarjoukset/kylpylalomatarjoukset/

                                                               Saunamaailman allas






Mikä?: Cirque de Saimaa kylpylä (Huom! Eri kuin Imatran kylpylä)
Missä?: Imatralla, Rauhanrinne 1
Lisätietoja: http://www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/kylpyla-ja-hoidot/






Plussat:
+Vesilava
+Saunamaailman monipuolisuus
+Kesällä ulkoterassi


Miinukset:
-Pieni
-Liian hurja mäki joka näyttää lällylle
-Kaikissa altaissa sama lämpötila
-Hämmentävät pukeutumistilat
-Keskellä ei mitään (vaatii oman auton tai taksimatkan keskustasta)
-Kallis


Kokonaisarvosana:


Pulipuli: 3
Molskis: 2,5
Kokonaisarvosana: 2,75




lauantai 16. huhtikuuta 2016

Kuukpunktenn

Keväisestä Suomesta Pulipuli ja Molskis lähtivät valloittamaan uutta mannerta. Tai no, Ruotsia vaan. Polskijat lähtivät tutustumaan Västeråsin vesipuistoon Kokpunkteniin. Vesipuisto oli internethaulla ainut Ruotsin varteenotettava ilottelupuisto, mistä löytyi vettä. Ainakin talvella. Kuvien perusteella Kokpunkten on iso ja villi vesipuisto. Pulipuli ja Molskis lähtivät innolla kohti tälläisia mielikuvia. Vesipuistolla on mielenkiintoinen historia: se on rakennettu hylättyyn höyryvoimalaan.


Kokpunktenin sisäänkäynti

Västeråsista pääsimme Kokpunkteniin helposti bussilla. Puisto sijaitsi vanhassa tehtaassa, eikä juurikaan näyttänyt vesipuistolta ulkoapäin. Sisäänkäynnillä oli pikku ruuhkaa ja selvisi että "Relax" puoli oli TÄYNNÄ! Siis ketä tällaisissa paikoissa edes käy? Jossain Västeråsissa. Niin että Spa-puoli on täynnä! Ostimme liput vesipuistoon ja suuntasimme kohti pukuhuoneita. Saimme käteemme rannekkeet, joilla saimme avattua pukukaapin oven. Lisäksi se toimi maksuvälineenä kioskeissa.

Noin kilometriä ennen pukuhuoneiden ovea oli kenkäparkki. Kengät piti siis jättää pukuhuoneen ulkopuolelle tai laittaa kenkien päälle muovisuojat. Pulipuli jätti viiden euron arvoiset kenkänsä hyllyyn, mutta Molskis kapinoi! Molskis kantoi kengät kädessä pukuhuoneeseen. Ruotsalaiset eivät ilmeisesti olleet ymmärtäneet tämän vaihtoehdon olemassaoloa...

"Pirteät" pukuhuoneet

Kengillä tai ilman saavuimme pukuhuoneeseen. Pukuhuone oli kaukana Spa/kylpylätunnelmasta ja näytti uimahallin pukutilalta. Molskista koeteltiin kaapinovien kanssa, kun ovi ei pysynyt auki. Ovi meni siis kokoajan kiinni ja molskis joutui kyynärpäällään pitämään ovea auki. Voi Molskista. Sama vika oli kyllä joka kaapissa.

Sauna

 Kun vaatteet oli riisuttu, lähdimme etsimään suihkutiloja. No ne löytyivätkin melko helposti. Tila oli pieni ja vähän ällöttävä. Lattia oli täynnä nöyhtää, shamppoille ym. ei ollut hyllyjä, suihkuja oli kuusi ja saunassa ei ollut edes löylykauhaa tai sankoa. Peflettejä ei ollut mailla halmeilla, joten Pulipuli istui commandona likapenkeillä. Hyhhy. Suihkutila oli Pulipulille myös vähän liian hämmentävä, sillä hän eksyi nakuna ei-nakulle alueelle. Eikä mitään varoitustarroja edes ollut. Mistä näistä voi muka tietää.

Ai ai ai

Kun vihdoin olimme saaneet uikkarit päälle (ja Molskis oli ihan jäässä), alkoi 5 km matka ylöspäin. Allas-alue oli kerroksessa 7, kun pukuhuone oli kerroksessa -8 tai jotain sinnepäin.

Näitä riittää

Kun pitkän taivalluksen jälkeen saavuimme allas-alueelle ja astuimme ensimmäiseen altaaseen, meinasi Molskis kohtalokkaasti hukkua. Vesi oli 1,5m syvää ja Molskiksen jalat eivät yltäneet pohjaan. Molskis osaa kyllä uida, mutta vain syvyydeltään korkeintaan 130cm olevassa altaassa. Pulipulin voimakkailla harteilla Molskis sitten matkasi tuon vaarallisen altaan yli kohti 1,3m syvää allasta. Matkalla löytyi kaikenlaista. Pyörivä villivirta ja Cinema-allas, jossa oli ilmeisesti näytillä Västeråsin parhaat nähtävyydet, ei vakuuttanut. Tässä vaiheessa Molskiksen ranneke hajosi, ja siitä ei ollut muuta kuin haittaa koko loppuajan.

1,5m syvä allas

Allas jatkui (onneksi 1,3m syvänä) pääaltaaseen. Pääaltaassa oli hierovia vesisuihkuja, poreita ja sadeverho. Vesi oli kylmää! Molskis oli ihan jäässä. Taas. Teimme suunnitelman. Pulipuli lähtisi testaamaan liukumäet etukäteen ja sillä aikaa Molskis lämmittelisi tässä "sporttialtaassa". Pulipuli suuntasi ensin kohti Black riveriä. Vesiliukumäen alkupäässä ei ollut mitään valoa tai merkkiä, milloin mäkeen voi mennä. Pulipuli oli hämmentynyt ja yritti navigoida liukuun oikeaan aikaan. Mäki meni aika lujaa ja oli nimensä mukaisesti Black. Mäessä ei nähnyt mitään. Siis ihan tosi vähän. Mäki ei ollut mitenkään nautinnollinen. Sitten vuorossa oli Insideout-mäki, jonka sai laskea joko renkaalla tai ilman. Tästä kohta lisää.

Ei-niin-kivoja mäkiä
(takana Double racer ja edessä Boomerang)

Tässä vaiheessa Pulipuli oli löytänyt porealtaita, joiden lämpötila vastasi jopa Molskiksen vaatimuksia. Lämmittelimme näissä altaissa varmaan 30 min, jotta ikirouta Molskiksen sisältä sulaisi. Porealtaissa oli parittelevia teinejä, jotka kyllä pelästyivät Pulipulia ja Molskista. Tyhjässä porealtaassa makoillessamme kiinnitimme huomiota musiikkiin. Hallissa soi bilemusa, mikä oli Molskiksen mieleen. Pulipuli ei ollut niin vakuuttunut.

Poreallas vai ufo?

Lämmitteyn jälkeen kohteena oli rengasmäki. Otimme kimpparenkaan ja kiipesimme taas 500 porrasta ylöspäin. Mäki oli melkei täsmäkopio Flamingon rengasmäestä, paitis nopeus oli lujempi. Molskista vähän pelottikin. Laskimme tämän mäen kolme kertaa ja viimeisellä kerralla Molskista taas koeteltiin. Itku oli lähellä, kun Pulipuli moukaroi Molskiksen nilkan ja patjakin kiepsahti ylösalaisin. Nyt muuten selvisi miksi liukumäen nimi on Insideout. Vettä olisi ehdottomasti pitänyt olla enemmän laskualtaassa. Ei kuitenkaan yli 1,3m!

Täällä Molskiksen jalka murskautui

Sitten vuorossa oli Double Racer ja Boomerang. Työntekijä kuvaili Double Raceria "family slideksi" ja Molskis melkein uskaltautui mäkeen. Hyvä että kuitenkin perui tulonsa, sillä mäki oli melkoisen hurja. Vauhti oli jopa Pulipulille liikaa ja vettä meni silmiin noin 3dl. Tässä mäessä Pulipuli kävi vain kerran. Hurjin mäki oli ehdottomasti Boomerang, joka laskettiin yksin uimarenkalla. Mäki alkoi jyrkällä pudotuksella. Pudotus ei ollut ihan niin paha mitä Pulipuli oli ajatellut, mutta vaarat alkoivatkin vasta tiputuksen jälkeen. Pulipulin jalka liiskautui seinän ja uimapatjan väliin ja myös pakara osui jossain kohdassa jotain kovaa vasten. Mustelmat oli taattu. Tämäkin mäki oli yhden kerran ihme.

Täällä Pulipulin jalka murskaantui
(Boomerang)

Mäkien lisäksi vesipuistossa oli lasten pääty, kioski ja ulkoallas. Ulkoaltaalta oli näkymä jollekin järvelle. Vai merelle? Ulkoallas oli Molskiksen yksi suosikeista. Pääsimme myös kokeilemaan virtausta. Virta oli hengenvaarallinen ainakin Pulipulille ja Molskikselle. Pulipulilla tuli matkapahoinvointia ja Molskis ei päässyt virtauksesta pois. Siellä se pyörii vieläkin.

Ulkoaltaan sisäänkäynti

Puiston paras anti tarjoutui vasta ihan loppusuoralla. Sisääntulon lähellä oli toiminnallinen yhteistyöpeli, johon Molskis rakastui. Pelissä oli neljä narua, joita vedeltiin kaverin kanssa ja samalla koitettiin pyydystää kaloja. Tähän ilonpitoon piti vain jonottaa ainakin 20 minuuttia, kun jotkut vauvat tukkivat pelin. Ja isä kannusti. Olisi voinut kannustaa päiväunille.

Kylpylän paras anti

Kun lähdön aika tuli, oli koettelemuksia vielä edessä. Pulipulin kaappi ei auennut! Henkilökunnan jäsen tuli avaamaan kaapin ja näin tältäkin draamalta vältyttiin. Huhhuh kun oli jännittävä matka!

Pääallas

Mikä?: Kokpunkten
Missä?: Västeråsissa Ruotsissa (n. 1h bussilla Tukholmasta)
Lisätietoja: http://kokpunkten.se/actionbadet/

Plussat:
+musiikki (Molkikselle)
+hurjat vesiliukumäet
+siistit altaat

Miinukset:
-spa täynnä
-kylmä
-rannekke rikki
-kloori haisi voimakkaasti
-lattia likainen
-pieni ja kylmä sauna
-pitkät välimatkat
-hurja puisto
-suihkutilat
-pukuhuone ja sen kaapit

Kokonaisarvosana:

Pulipuli: 3,5
Molkis: 2
Kokonaisarvosana: 2,75 





keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Serena here we come!

Tällä kertaa Pulipuli ja Molskis suuntasivat uimapatjansa kohti Espoon Korpilammella sijaitsevaa Serenaa. Heti matkan aluksi tuli vastoinkäymisiä: miten kummassa Serenaan pääsee? Lähdimme matkaan Helsingin keskustasta ja monen monen bussinvaihdon jälkeen, ja noin 1,5 tunnin päästä lähdöstä saavuimme perille. Molskis ei ollut mitenkään vaikuttunut Serenan sisäänkäynnistä. Ihan kuin minigolffia oltaisiin tultu pelaamaan. Päivä oli epäonneksi vielä sateinen ja Molskishan kastui jo ennenkuin altaat edes näkyivät, niin pitkä matka oli sisäänpääsyltä itse puistoon.



Kuten Tropiclandiassa, myös Serenassa sai käteensä paperisen rannekkeen. Rannekkeen kesto kovissa vesileikeissä epäilytti, mutta hyvinhän se kesti. Serena voisi kuitenkin siirtyä Pulipulin mielestä digiaikaan ja hankkia elektroniset rannekeet joihin saisi rahaa ja jolla saisi kaapin oven auki. Sen sijaan pulikoijalta vaaditaan kahden euron kolikko kaapin käyttöön! Siis kaksi euroa! Kelläköhän nykyään enää on edes lompakkoa saati lompakossa kolikoita? No kuitenkin. Kun olimme saaneet tavarat kaappiin, painelimme Molskis edellä suihkutiloihin. Suihkutiloissa ei ole omaa saunaa, vaan saunat sijaitsevat vesipuiston toisella laidalla. Tämä oli katkera takaisku vilunaralle Molskikselle. Lisäksi opasteet suihkutiloista poitumiseen oli huonot ja vaarana oli, että suihkuttelijat päätyvät vailla vaatteita vesipuiston tiloihin. Pulipuli näkikin näin käyneen miesten puolella kun käytävällä tepasteli alaston uimari. Ohhoh!



Kunnes tästä rankasta alkupäivästä päästiin eteenpäin, yllätti puisto myös positiivisesti. Vesipuistossa on paljon vesiliukumäkiä (sisällä 5 isoa mäkeä ja noin 5 vauva/vähän isompi kuin vauva mäkeä). Molskiksen lemppariksi osottautui kuitenkin villivirta, joka teknisesti ei ole vesiliukumäki (vaan siis virta). Altaitakin oli kivasti eripuolilla puistoa, mm. kaksi poreallasta, aaltoallas, lastenaltaita ja "spa"-allas, joka oli kyllä kaukana spa-tunnelmasta. Molskis oli vakuuttunut että spa-altaassa oli kala. Sauna-osastolla oli eri puolet miehille ja naisille. Molemmille oli kaksi tavallista saunaa ja yksi höyrysauna. Yhteisesti oli vielä kylmä-allas. Pääaltaassa oli tunnin välein aallot. Juurikun Pulipuli oli päässyt hyvään aaltorytmiin, alkoi seinältä suihkuta vettä hirveällä voimalla (siis ihan tarkoituksella). Ja mitäs sieltä vesisuihkusta lensi suoraan Molskiksen naamaan? LAASTARI! YÖK! LAASTARI!!! Vesipedon pahin painajainen. Tästä iso miinus.



Sisä-alueen lisäksi vierailupäivänä (kesäkuussa) oli auki myös ulkoalue. Väkeä oli ulkoalueella Pulipulin lisäksi kaksi henkeä, jos ei mukaan lasketa hieman töykeitä valvojia sadetakeissaan. Ulkoalue tuo ehdottomasti plussaa tälle vesipuistolle, eikä rannekkeen hintakaan ole (ainakaan hirveästi) korkeampi kesällä kuin talvella. Ulkoalueella oli useita vesiliukumäkiä, mm. kaksi rengasmäkeä. Yhteensä aikuisille sopivia mäkiä ulkona oli kahdeksan. Ison maailman meininkiä! Ulkona oli panostettu lapsiin ja 0-10 vuotiaille lapsille löytyikin kaikennäköistä minimäkeä ja vesisaavia. Toisaalta kuumana kesäpäivänä altaiden ollessa tupaten täynnä, saattaa alue tulla melko vaaralliseksi pienille lapsille. Vanhemmat tarkkana!



Pulikoinnin jälkeen Molskiksen ja Pulipulin yllätti nälkä. Ruokaa oli saatavina snack muodossa vesipuiston keskellä olevasta snack baarista sekä vesipuiston alla olevasta "ravintolasta". Tuolla "ravintolassa" oli tarjolla fetasalaattia ja kahta erilaista hampurilaisateriaa. Lisäksi oli leipää, karkkia, mehua, limppaa, jne. Pulipuli olisi kaivannut jotain vähän terveellisempää, mutta ei nyt ihan feta-salaatti terveellistä. Esim. toasteja! Myös gluteeniton vaihtoehto pitäisi olla hampparissa, jos se kerta on ainut yli +30 asteinen ruoka. Plussaa pitää kuitenkin antaa maustepöydässä olleesta grillimausteesta. Sitä ei ihan joka paikasta Pulipulikaan saa. Henkilökunta "ravintolassa" oli kyllä mukavaa, mutta myyjä katosi paikalta yhtäkkiä noin 20 minuutiksi. Ehkä voisi palkata 2 työntekijää...?


Kun koitti kotiinlähdön aika, Molskis huomasi, että kaappi oli syönyt vaivalla hankitun 2 eurosen. Kylläpä harmitti. Hiuskuivaussession jälkeen päästiin taas köröttelemään bussilla kotiin. Tai siis kolmella eri bussilla.


Mikä?: Serena
Missä?: Espoossa
Lisätietoja: www.serena.fi

Plussat:

+Liukumäkien lukumäärä
+Kesäsesongin aikana sisäänpääsymaksu ei nouse (ainakaan hirveästi)
+Legendaarinen villivirta
+Iso
+Ulkoalueen monipuolisuus



Miinukset:

-Epäsiisti, laastareita altaassa
-Huonot kulkuyhteydet
-Huono ruokatarjonta
-90-luvun tunnelma
-Suihkut kaukana saunoista
-Säilytyskaappi vaati 2 euroa
-Kylmä vesi
-Vesiliukumäkien vähäinen valvonta
-Ulkoaltaiden vettä ei lämmitetä


Parannusehdotukset:
-Vettä voisi lämmittää sisällä enemmän ja ulkona edes vähän
-Monipuolisempi ruokatarjonta, esim. terveellisiä vaihtoehtoja lisää
-Remontti!
-Suihkutilat isommaksi
-Helsingin keskustasta paremmat yhteydet esim. sesonkina Serenabussi
-Elektroninen ranneke johon voi ladata rahaa
-Opasteita lisää


Kokonaisarvosana (asteikolla 1-5):

Pulipuli: 3,5
Molskis: 2,5
kokonaisarvosana: 3